Suomi on menestyvä ja hyvinvoiva maa, mutta mekin tarvitsemme muita. Kestävää tulevaisuutta, jossa koko maailmaa koskettavat globaalit haasteet pystytään ratkaisemaan, voidaan rakentaa vain laajalla yhteistyöllä.
Suomen lähin ja keskeisin toimintaympäristö on Euroopan unioni. Se on Suomelle tärkein taloudellinen ja poliittinen viitekehys. EU vahvistaa hyvinvointia, lisää ihmisten, valtioiden ja yritysten välistä kanssakäymistä sekä edistää universaaleja arvoja: demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Euroopan unioni on myös merkittävä turvallisuuspoliittinen toimija.
Unionia
tulee kuitenkin jatkuvasti kehittää. Unionin on oltava nykyistä
toimivampi, paremmin varautunut ja eurooppalaisten hyvinvointia
edistävä, jotta selviämme yhdessä tulevaisuuden haasteista.
Tulevina vuosina on jatkettava työtä unionin päätöksenteon
tehostamiseksi ja demokratian lisäämiseksi.
Määräenemmistöpäätöksentekoa on lisättävä ja
oikeusvaltioperiaatteita noudatettava kaikessa päätöksenteossa.
Suomen on oltava aloitteellinen ja edistyksellinen unionin
kehittämisessä.
Unioni
ja nykyinen kansainvälinen yhteistyö on rakennettu periaatteelle,
jossa maailmassa noudatetaan sääntöjä ja sopimuksia. Tästä
meidän on pidettävä kiinni. Euroopan unioni linkittyy tiiviisti ja
poikkihallinnollisesti kaikkiin politiikan sektoreihin.
EU-päätöksenteko on jokapäiväistä päätöksentekoamme.
Pandemian
ja Venäjän käynnistämän sodan jälkeen meidän on keskityttävä
vahvistamaan Euroopan unionia ja sen toimintavalmiuksia. Tulevien
kriisien kohdalla meidän on oltava huomattavasti paremmin
varautuneita. Unionin tulee olla valmistautunut erilaisiin
kriiseihin, siksi on tärkeää vahvistaa unionin yleistä
kriisinkestävyyttä, EU:n luonnetta ja kapasiteettia
turvallisuusyhteisönä sekä kansainvälisen rauhan rakentajana.
Globaali,
monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on Suomen etu. Rajat
ylittäviin haasteisiin voidaan vastata vain kansainvälisellä
yhteistyöllä. EU:n roolia ja vaikutusvaltaa on vahvistettava.
SDP
edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa EU:n, jäsenmaiden ja
kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi. Lähivuosina on
kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan merkittävästi
muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen vastaamiseen ja kehitettävä
EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä edelleen.
Lisäksi
on panostettava EU:n kriisinkestävyyteen eli resilienssiin:
esimerkiksi EU:n teollisuuden kilpailukykyyn ja toimintavarmuuteen,
hybridiuhkien torjuntaan, huoltovarmuuden vahvistamiseen sekä
varautumiseen tulevaisuuden kriiseihin.
Unionilla
on oltava kansainvälisiä sopimuksia kunnioittava, kokonaisvaltainen
lähestymistapa muuttoliikkeeseen ja Schengenin kehittämiseen.
