Yhdistykset

Suomen Sosialidemokraattisen puolueen toiminnan perusyksikkö on puolueen perusyhdistys eli puolueosasto.

Suomalaisessa yhteiskunnassa politiikkaa hoitavat puolueet. Sosialidemokraattiseen toimintaan pääset mukaan liittymällä perusosaston jäseneksi.

Ihmisten turvallisen ja tasa-arvoisen elämän olennaiset ratkaisut tehdään
kunnallisessa päätöksenteossa. Jäsenenä olet linjanvetäjä ja päättäjä niin asiakysymyksissä kuin henkilövalinnoissakin.

Jäsenet valitsevat vaaleilla edustajat puoluekokoukseen,

asettavat vaaliehdokaat ja nimeävät perusosastojen jäsenistä edustajat
Mänttä-Vilppulan Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajistoon.

Suomen Sosialidemokraattisen puolueen puolueosastoja

Mänttä-Vilppulassa ovat

Mäntän Työväenyhdistys ry.

Auli Välimäki

auli.valimaki(at)taidekaupunki.fi

Pirjo Mikkonen

pirjomikkonen(at)hotmail.com

Vuohijoen Työväenyhdistys ry.

Kyösti Koskinen, Jousikatu 7, 35800 Mänttä
044-500 4300,

kopi.koskinen(at)gmail.com

Kolhon Työväenyhdistys Kehitys ry.

Seija Tervonen, Riihontie 44 35990 Kolho

0500 - 367 148
seija.tervonen(at)pp.inet.fi

Vilppulan Työväenyhdistys ry.

Jorma Suonpää, Huhtipurontie 5, 35700 Vilppula
040-535 5810

suonpaa.j(at)gmail.com

https://www. facebook. com/Vilppulan- Työväenyhdistys- ry- 509920425885088/

---------------------------------------

Mäntän Wanhat Toverit

Puheenjohtaja Martti Anttila

----------------------------------------

Talon perustiedot

Rakentamisvuosi 1908, huoneistoala 325 neliömetriä

• Osoite 42850 POHJASLAHTI
• Kunta MÄNTTÄ-VILPPULA
• Maakunta Pirkanmaa

Pohjaslahden työväentalo 1925

Vuonna 2012 laaditussa Pohjaslahden osa-yleiskaavassa (Mänttä-Vilppulan kaupunki) Pohjaslahden työväentalo on määritelty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi.

Työväentalon historiaan littyy Pohjaslahden Työväenyhdistyksen Torvisoittokunta. Soittokunta perustettiin 1919. Anton Siro koulutti alkuun soittajia. Hän oli sotilassoittokunnan soittaja, joka vietti eläkepäiviä Pohjaslahdella.

Veikko Tiensuu (1910-1989) tuli Pohjaslahden seurakunnan kanttoriksi vuonna 1946. Soittokunta sai hänestä uuden johtajan. Veikko oli käynyt Viipurin Musiikkiopiston ennen sotia. Kanttori-urkuriksi hän oli valmistunut Turusta 1946.

Tuohon aikaan Pohjaslahti tunnettiin erityisesti soittokunnastaan, joka kiersi ympäri maakuntaa soittamassa kesäjuhlissa ja muissa tilaisuuksissa. Noin tuhannen asukkaan pitäjässä yli 20- miehinen soittokunta oli "kova juttu".

Soittokunnasta ei ole julkaistu historiikkia, joten tähän on liitetty joitakin tietoa Reijo Viidan wikipediasivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_Viita.

Reijo Viita, oik. Reijo Viitanen (s. 1936, Pohjaslahti) on erityisesti 1960-1970-luvuilla esiintynyt suomalainen iskelmälaulaja, joka tunnetaan Kullervo Linnan orkesterin pitkäaikaisimpana laulusolistina. Reijo Viitaa on sanottu yhdeksi parhaista 1960-luvulla levytysuransa aloittaneista laulajista ja yhdeksi parhaista tangoäänistä. Hän nousi listoille jo ensilevyllään ja sai nopeasti suosiota esiintyvänä laulajana. Hän on levyttänyt kaikkiaan 48 kappaletta.

1950 -luvun lopulla alkoi maaltamuuton kausi. Ei aikaakaan, kun Pohjaslahdelta perusopin saaneet olivat Helsingissä. Oli Mauno Sillanmäen orkesteri, Pentti Tiensuun orkesteri (Pentti Tiensuun vaimo Annikki Tähti oli yhtyeen solistina 1957-67)

Ehkä tunnetuimmaksi kohosi Reijo Viitanen, taiteilijanimeltään Reijo Viita, laulusolistina ja soittajana Kullervo Linnan kuuluisassa orkesterissa. Pohjaslahden opeilla tultiin huipulle. Myöhemmin Helsingin seudulle tuli myös Jyrki Tiensuu - tuuban taitaja. Tahvo Lappalainen soitti Mauno Sillanmäen orkesterissa, johon myöhemmin siirtyi myös Uolevi Haapanen ( 1929 ), jolla oli myös oma orkesteri jonkin aikaa. Martti Mäntylä palasi eläkkeellä Pohjaslahdelle.

Tampereen seudulle lähtivät Antti Koivula, Heikki Koivula, Vilho Nurmi, Pertti Heinola ja Reijo Viidan veli Olavi Viitanen. Mäntän seudulla jatkoivat soittajina Raimo Haapanen, Uolevi Haapanen, Keijo Maininki, Veijo Suntila, Esko Kangasjärvi ja Jorma Kangasjärvi eri kokoonpanoissa.

Mäntän työväenyhdistys perustettiin marraskuussa 1905.

Työväenliikkeen toiminnan keskukseksi tuli työväentalo, jonka työväenyhdistys onnistui yhtiön vastustuksesta huolimatta rakentamaan. Talo paloi 1914, ja uusi saatiin rakennetuksi vasta pitkien kiistojen jälkeen yhtiön osoittamaan paikkaan taajaman reunalle.

Lue lisää. Lyhyt kuvaus ja muutamia kuvia Mäntän työvänliikkeen historiasta.

http://www. akseli. tampere. fi/mantta/valta/tyovaenl. htm

Akseli on teollisuutta, Akseli on taidetta ja Akseli yhdistää Pirkanmaan kuntia.

Mänttää koskevat sivustot toteutti G.A. Serlachius -museo Mäntästä, vuonna 2003.
Valokuvat kuuluvat Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin.

Mänttä-Vilppula sosialidemokraattiset kansanedustajat

Emanuel Pohjaväre

https://fi. wikipedia. org/wiki/Emanuel_Pohjaväre

Edvard Kujala

https://fi.wikipedia.org/wiki/Edvard_Kujala

Jermu Laine

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jermu_Laine

Reijo Lindroos

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_Lindroos

Tero Rönni

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tero_Rönni

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mäntän sosialidemokraattisen toiminnan historiasta tarkemmin

Esa Ruuskanen: Aatteella ja työllä kehityksen tietä. Mäntän sosialidemokraattisen toiminnan historia 1900-luvulla.

Mäntän työväenyhdistys ry. Tampere 1999. 493 s.

Esa Ruuskasen yli 400-sivuinen tutkimus Mäntän sosiaalidemokraattien vaiheista on samalla kiintoisa paikallistason esitys suuren teollisuusyrityksen, tässä tapauksessa G. A. Serlachius Oy:n, ja sen työläisten suhteista sekä sitä myötä koko paikkakunnan elämän kulusta paikallisen suurtyönantajan tahdissa.

Teosta on edelleen saatavilla. Lisätietoja Kyllikki Lahtinen 050 5253466

Katso myös arviointi kirjasta. Erkki Vasara, poliittisen historian dosentti, Helsinki

http://www. tyovaenperinne. fi/tyovaentutkimus/2002/kirja09. htm
 

Kolhon Työväenyhdistys Kehitys ry.

Yhdistyksen lyhyt historia Kolhon kyläyhdistyksen sivulla.

http://www.kolho.fi/?page_id=39#50

http://www.kolho.fi/?page_id=39#50

VANHIN KOLHOSSA TOIMIVA YHDISTYS

Kolhon työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906 nimellä Vesi-Keuruun Työväenyhdistys. Nykyisen nimensä yhdistys sai vuonna 1912.

Ensimmäinen työväentalo rakennettiin jo perustamisvuonna Lehmisaareen. Kolhon sahan laajentumistarpeen vuoksi neuvotelttiin sopimus maanvaihdosta ja rakennettiin uusi ja suurempi työväentalo nykyiselle paikalleen Kaarelaan.

Kiinteistön nimeksi tuli Vaihtola, se valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1928. Uudessa työväentalossa alkoi monellainen harrastustoiminta, oli urheilutoimintaa, puhe ja näytelmäkerho, torvisoittokunta jne. Vuonna 1949 valmistui työväentalon laajennus, jolloin se sai nykyisen ulkoasunsa.

TYÖVÄENTALO MYYTIIN JA OSTETTIIN TAKAISIN

Ajauduttuaan taloudellisiin vaikeuksiin, joutui työväenyhdistys myymään talonsa G.A.Serlachius Oy:lle vuonna 1963. Hoidon puutteessa talo rappeutui pahoin, ja ostettuaan talon takaisin itselleen vuonna 1978, työväenyhdistys joutui peruskorjaamaan sitä lähes kymmenen vuoden ajan.

Varoja peruskorjaukseen hankittiin lahjoitusten, keräysten ja bingotoiminnan tuottojen avulla ja työ tehtiin talkoovoimin.

MONENLAISEN TOIMINNAN NÄYTTÄMÖNÄ

Työväentalossa on toiminut mm. Kolhon sivukirjasto ja elokuvateatteri ja se on ollut luonnollisesti poliittisen- ja yhdistystoiminnan keskuksena.

Työväentalo ei ole enään Työväenyhdistyksen omistuksessa, vaan yksityisen tahon Eija Lintulan.